EF Liiderinä Maltan Sliemassa, viikko 1

Oon pohdiskellut pitkään, missä muodossa tää matka tulisi kirjoittaa ylös. Neljä päivää kerrallaan kuten Dubai? Kaksi päivää? Viikko? Nää kaksi Maltalla vietettyä viikkoa on ollut niin sanoinkuvaamattoman hektisiä, että menen sekaisin päivissä ja viikoissa. Kaikki on osa yhtä suurenmoisen ihanaa kokemusta, jonka hahmotan näin jälkikäteen tarkastellessa palasina: hetkinä ja tunnetiloina, pääasiallisesti erittäin positiivisina sellaisina. Päätin lopulta tehdä jaon viikkoon kerrallaan, apunani meidän kurssilaisten viikkoaikataulu ja (pääasiallisesti jälkikäteen) kasaan rustattu raportti työviikoista. 

Day 1

Mun matka alkoi tunnin yöunien jälkeen kello kaks yöllä, jolloin me lähdettiin mun kollegan Miian kanssa hotellilta kentälle. Lento lähti kuuden jälkeen ja Istanbulissa mua ja kurssilaisia odotti komia kuuden tunnin vaihtoaika. Kuitenkin, vaikka me tehtiin matkaa runsaat 14 tuntia, mun kurssilaisten asenne oli alusta loppuun loistava, ja Turkish Airlinesin loistava palvelu teki matkanteosta niin mukavaa kuin mahdollista. Erityiskiitos hyvästä ruoasta ja leffavalikoimasta. 

Alkuillasta me saavuttiin viimein Maltalle ja tavattiin mun co-leader, ruotsalainen Paola. Kahdessa minibussissa me köröteltiin hotellille, jossa tavattiin ensimmäisenä accommodation manager Damaris, joka antoi meille briiffauksen hotellista ja sen käytännöistä. Tässä vaiheessa mulla oli jo hieman rentoutuneempi olo: olin huolehtinut kurssilaiseni turvallisesti Helsinki-Vantaalta Sliemaan ja ehtinyt autokuljetuksen aikana nauttia jo Maltan kallioisista maisemista sekä viehättävistä joskin vähän vaatimattomista rakennuksista. Hotellilla sain huikeat huonekaverit ihanista tytöistä, suomalaisesta Saijasta ja ranskalaisesta Marilynestä. 

Days 2-3

Aamulla meillä oli Orientation Walk, eli tehtiin muutaman tunnin kävelykierros Sliemassa kurssilaisten kanssa Paolan johdolla. Nautin tästä hirveästi, koska Sliema oli mullekin uusi kohde. Kapeat kujat, kallioiset rannat, kirkkaat vedet, somat parvekkeet ja värikkäät ovet ja ikkunat sai mut ihastumaan mun uuteen työpaikkaan heti. Siitä kirkkaasta merivedestä en edelleenkään pääse yli -- ehdottomasti mun suosikkiasia Maltalla. Yksi asia Maltalla mua ei kuitenkaan hurmannut: se autojen jumalaton määrä. Miten niin pienessä maassa, ja Slieman kokoisessa kaupungissa, voi olla niin iso tarve autoille? Vähän skeptinen tän tarpeen validiudesta tbh...

Ensimmäisen koulupäivän jälkeen oppilailla oli ensimmäinen disco, johon itse en valitettavasti päässyt osallistumaan, sillä jäin sairastuneiden oppilaiden kanssa hotellille. Alla kuvia Orientation Walkilta.

Tigné Point, yks mun lempipaikkoja koko Sliemassa

Sliema Bay realness

Sliema Bay realness, pt. II 

Kolmannen päivän aamuna jäin taas hotellille sairastuneiden oppilaiden kanssa ja lääkärin tulkkausavuksi, kun meidän ryhmä lähti Paolan kanssa Beach Clubille. Melkein koko päivä ukkosti ja satoi rankasti, jonka ansiosta mulla meni noin 20 minuuttia selviytyä lounaalta hotellille, vaikka välimatkaa oli vain 5 minuuttia. Koulun jälkeen meillä oli tarkoitus olla EF Arena, joka vaihtui sään takia discoksi, mutta monet ryhmät päättivät kehitellä discon sijalle muita suunnitelmia. Meidän ryhmä päätyi pelailemaan tutustumisleikkejä ja -pelejä hotellin terassilla, mikä oli aivan täydellinen vaihtoehto juuri meille <3 

Day 4: Valletta

Suurin osa lauantaista meni Maltan pääkaupungissa Vallettassa. Vallettasta mulla ei oo hirveesti kuvia, koska mun ja Paolan tehtävä oli yhteisen kaupunkikierroksen jälkeen odottaa kurssilaisia "wifi-aukiolla", kun he saivat kierrellä Vallettaa vapaasti. Ei tosin haitannut: niin paljon kun rakastankin kuumaa säätä, lounastauko kymmenien päivänvarjojen viileydessä (ja wifillä) on vaan hyvästä. Vielä ennen lautalle nousua pelattiin muutama peli, joissa oppilaat saivat kierrellä Vallettaa vähän lisää, jutella paikallisille ja käyttää luovuuttaan. Mun ja Paolan haastava tehtävä tässä vaiheessa oli odotella oppilaita sovitussa paikassa gelatoannokset kourassa. Meidän kurssilaiset suoriutui huikean hyvin ja mahtavalla asenteella kaikista aktiviteeteista ja päivästä jäi upea fiilis, vaikka Vallettan ihmispaljous ei ihan ollutkaan mun juttu. 

Mun ihanat kurssilaiset, aka EF Fish, Vallettassa <3

Valletta kuvattuna Tigné Pointista

Ennen lauttamatkaa takaisin Sliemaan tein kriittisen virheen ostamalla itselleni mehujään. Söin sitä autuaana lautalla ja tehtävän päätteeksi nousi ainakin 20 italialaista kielimatkalaispojua antamaan mulle raikuvat aplodit ja vihellyksiä -- kolme kertaa. Nää velikullat oli seurannut silmä kovana mun mehujääprojektiani alusta loppuun ja sopineet antavansa aplodit, kun saan sen päätökseen :) Italian boys: can't live with them, can't live without them. Illalla mä jäin, once again, hotellille sairastuneiden kielimatkalaisten kanssa ja missasin kuulemma aikas huikeat Mega Partyt. Pääasia kuitenkin, että mun kurssilaiset pääsi kokemaan sen. Yhden kurssilaisen kanssa meinasi mennä tiukille, koska käytiin sairaalassa hakemassa tytölle kainalosauvat, mutta ehdin kuin ehdinkin saattamaan tyttöni ajoissa Paolan ja muiden seuraan.

Day 5: Gozo

Sunnuntaina me suunnattiin Gozoon, joka on Maltan (pääsaaren) jälkeen koko Maltan suurin saari. Gozo on tunnettu Azure Window -kalliomuodostelmasta, joka on toiminut muun muassa Game of Thronesin kuvauspaikkana. Dwerja Point, missä Azure Window sijaitsee, olikin meidän ensimmäinen etappi, missä ei valitettavasti ehditty viettää aikaa kuitenkaan kuin hetki: meidän muutenkin pitkä bussimatka viivästyi, kun muutama oppilas oli lauttamatkan jälkeen kadoksissa (ja löytyi lopulta vain väärästä bussista). Dwerja Pointilta meidän matka jatkui näköalabusseilla Ramla Bayhin, jossa pääsin ensimmäistä kertaa matkan aikana mereen uimaan. Oi sitä autuutta! Ei sanoja. Läpinäkyvää puhdasta vettä, suuria aaltoja ja vaahtopäitä. Ihana iltapäivä meressä huppujen työkavereiden kanssa.

Ainoa kuva, jonka maltoin Ramla Bayssa ottaa ennen mereen pulahtamista...

Dwerja Point

Azure Window. En työkiireiltäni ehtinyt tän lähemmäs ottamaan kuvaa :D

Illan aktiviteettina meillä oli luvassa Hunt the Leader, joka oli meille osallistuville liidereille herkkua: saatiin olla siviilivaatteissa! Liiderin työssä sulla on pinkki työpaita päällä ja nimilappu kaulassa 95% ajasta, joten ne harvat ohikiitävät hetket kun saat luvan kanssa olla ilman niitä, on herkullisia. Mun tehtävä Hunt the Leaderissa oli ihailla Vallettan maisemia Tigné Bayssa ruotsalaisliideri Moan kanssa, mikä oli ihanan rentouttava tapa viettää ilta pitkän Gozo-reissun jälkeen. Istuskeltiin kallioisella rannalla ja keskusteltiin, yritettiin pysyä under the radar, ja poseerattiin vähän väliä oppilaiden selfieissä (liiderin bongattuaan oppilaiden oli siis määrä ottaa selfie liiderin kanssa). Ihanan rento ilta, ja oppilaat tykkäs tästä aktiviteetista tosi paljon. Päivän kruunasi night duty, joka mulla oli ihanan ruotsalaisen Astridin kanssa. Yö meni pääosin rauhallisesti, tosin mä jouduin erottamaan italialaiset käytävällä pussailevat kyyhkyläiset toisistaan ja saatiin myös yksi oppilas kiinni tupakan polttamisesta parvekkeella. Kyseessä oli kuitenkin erittäin asiallinen ja rehti poika, joka ownasi erheensä hienosti. 

Day 6

Maanantaina mun päivä alkoi klo 7.45 saattamalla kurssilaiset koulubussiin. Siitä aamupalalle, joka oli koko tän reissun ajan yks mun suosikkiasioita: kokoontua hotellin ravintolaan aamiaiselle mun ihanien työkavereiden kanssa ilman kiirettä ja vaan nauttia uusien ihmisten seurasta, vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia. Paras työyhteisö ikinä. Aamupäivällä me lähdettiin Danin ja Valentinan kanssa kävelemään koululle leader briefingiin, ja koulupäivän päätyttyä me suunnattiin kurssilaisten ja Paolan kanssa EF Beach Clubille, jossa tää ikionnellinen liideri pääsi jälleen pulahtamaan kirkkaaseen veteen pikkuisten kalojen ja rapujen kanssa. Onnellisuus on näitä juttuja <3 Pääsin Beach Clubilla tutustumaan pikaisesti myös oppilailta nykyisin kiellettyyn St. Julian'sin kaupunkiin, kun lähdin kesken auringonoton etsimään Vodafone-liikettä, epätoivoisessa Top Upin tarpeessa kun olin. 

Muun muassa näistä maisemista sain nauttia joka päivä kävellessäni hotellilta koululle.

Discoon jonottaessa meitä viihdytti kisu

Illalla mä pääsin ensimmäistä kertaa muiden mukana discoilemaan ja kokemus oli aivan täydellinen 6/5. En olis voinut uskoa, miten paljon liiderikin voi nauttia oppilaille järjestetystä discosta! Tanssin liioittelematta pari tuntia putkeen korokkeella DJ-pöydän takana parin muun liiderin kanssa ja iloitsin siitä riemusta, joka näkyi kaikkien kasvoilla, mihin tahansa katsoinkin. Iso kiitos tästä illasta kaikille mun paikalla olleille kollegoille ja oppilaille, ootte huikeita.

Day 7

Tiistaina mä sain oppilaiden bussiinsaattamisen ja työkavereiden kanssa nautitun aamiaisen jälkeen hieman omaa aikaa, joten hain itselleni kahvin ja lähdin kävelemään pitkin The Strandia nauttien ihanasta näkymästä Vallettaan, sinisestä merestä, gelato-kojuista, halvoista kirjakaupoista ja värikkäästä aalloilla kelluvasta venekirjosta. Tää ei ollut todellakaan ensimmäinen hetki, kun mun työn hienous iskostui muhun, mutta yksi niistä. Mä saan nauttia vapaa-ajasta tälläisissä maisemissa ja mikä parasta, mä saan kohta palata takaisin työhön jota rakastan vielä enemmän kuin tätä vapaa-aikaa.

Vapaa aamu

 Golden Bay

Boat Partyn alkutunnelmia

Koulupäivän jälkeen me suunnattiin Golden Bay -rannalle, joka oli aivan yhtä upea kuin kaikki aikaisemmatkin, ja Ramla Bayn tapaan hiekkainen, kun useimmat Maltan rannoista on kalliorantoja (mikä on osa tän paikan viehätystä mun silmissä). Taas pääsin nauttimaan ihanasta merestä ja kooooorkeista aalloista, ja voi miten onnellinen olin. Meri tuntuu melkein kuin joltain alkukantaiselta tarpeelta. 

Onnistuneen rantapäivän illaksi me mentiin koko ihanan ryhmän voimin Boat Partyihin, joka oli ehkä yks mun lempijuttuja koko matkalla: ruokaa, ihania ihmisiä, hyvää musiikkia, upeita merimaisemia, mieletön tunnelma, veneestä pimeään mereen hyppimistä (jota en ilman Michaelin ylipuhumista olisi uskaltanut tehdä) ja paljon tanssimista. Tää ilta tarjosi kaikkea, mitä ilmaisun "boat party" kuullessaan voisi toivoa saavansa. Italialaispojat osoittivat tänäänkin ihanuutensa poseeraamalla meidän kurssin tyttöjen kanssa Titanic-aiheisissa kuvissa veneen keulassa (ja "ihanuutensa" kannustaessaan vähän liian äänekkäästi mun päälivaatteiden riisumista uimaan mentäessä) ja mun työkaverit osoitti taas huikeutensa olemalla täysillä biletunnelmassa mukana alusta loppuun. I'll say it now and I'll say it again: oon niin ylpeä saadessani olla osa EF-perhettä. 

Mun upeiden kurssilaisten matkaa voi muuten käydä ihastelemassa Instagramissa, @theeffish ja #effish!