lauantai 16. heinäkuuta 2016

EF Liiderinä Maltan Sliemassa, viikko 2

Days 8-9

Keskiviikkona meillä oli koulun jälkeen luvassa snorklausta, johon mäkin pääsin osallistumaan. Sain meidän snorklausohjaajalta myös vastuutehtävän: mun tehtävä oli pysyä hieman sivussa oppilaiden "snorklausjonon" keskivaiheilla, tarkkailla että kaikki on ok, ja saattaa oppilaat rantaan jos he päättivät lopettaa kierroksen kesken. Sukellustaustaisena tää tehtävä oli mulle just bueno, ja sain antaa myös oppilaille vinkkejä esimerkiks maskinkäsittelyyn. Oli myös ihanaa päästä takaisin vedenalaisen maailman syliin, vaikka vain pinnasta käsin, ja taisin kuvailla meidän ohjaajalle sen tuntuneen jonkinlaiselta kotiinpaluulta. Illalla pääsin jälleen jännän äärelle: jäin hotellille sairastuneiden oppilaiden kanssa, kun muut lähti rantabileisiin.

Snorklausmaisemat

Hengailua ennen EF Arenaa torstaina

Torstaina mä sain meidän hotellissa kiertäneen yskän ja mulla oli muutenkin vähän kipeä olo. Luultavasti kuumetta. Jouduin jättämään hyvästit myös mun ihanalle huonekaverille Saijalle, joka palas takas Suomeen kurssinsa kanssa. Keskiviikkona myös Marilyne lähti kotiin, joten siirryin meidän huipun accommodation managerin Damariksen ja toimistolla työskentelevän Mikaelan huoneeseen ylimpään kerrokseen, jossa sain nauttia isosta terassista ja upeesta näkymästä Sliema Bayhin ja Vallettaan. Saijaa ja Marilynea jäi kuitenkin ikävä, kiitos ihanat naiset virheettömästä huonetoveruudesta!

Koulun jälkeen meillä oli vuorossa Splash & Fun -vesipuisto, missä mä tunsin oloni suhteellisen heikoksi ja mulla oli luultavasti vähän lämpöä. Menin kuitenkin Paolan ja Jolandan kanssa muutamaan liukumäkeen ja Lazy Riveriin, ja jostakin syystä ne sai mun olon paremmaksi. Tai ehkäpä se oli vaan tää EF Liidereiden mentaliteetti -- melkein kaikki mun kollegoista oli jossain vaiheessa kipeänä ja kaikkien ajatus oli aina sama: I can't afford to be sick, I don't have the time, so I'll shake it off. Illalla meillä oli EF Arena, jota ennen pelailtiin Marcelinan johdolla rannassa leikkejä ainakin italialaisten, ranskalaisten ja ruotsalaisten voimin -- oliskohan meidän värikkäässä joukossa ollut norjalaisiakin. Oli ihanaa nähdä monikymmenpäinen joukko nuoria nauramassa ja nauttimassa toistensa seurasta ihanan yksinkertaisten mutta hauskojen leikkien parissa. EF Arenalla pelattiin pieni mutta intensiivinen jalkapalloturnaus, jonka vei ei ketään yllättäen Italia. 

Days 10-11

Perjantaina vuorossa oli Blue Grotto, "Sininen luola", josta mulla ei (myöskään) ole juurikaan kuvia... Tää matka oli seitinohut pettymys, sillä voimakkaan merenkäynnin ja tuulen takia luoliin ei järjestetty venematkoja. Meidän reissu lyheni sen johdosta tunnilla, mutta saatiin kuitenkin nauttia ihanista maisemista. Pienimatkaopas.com kertoo Blue Grottosta näin: "Yksi monien Maltalle matkustavien ykköskohteista on 'Sininen luola' eli Blue Grotto suurine kalkkikivikallioineen. Maltan saaren eteläpuolella sijaitsevaa luolaa reunustaa valtavan kokoinen kivikaari, jonne kaikki veneretket suuntaavat ja josta monet merenmuovaamat luolat näkyvät. Luolissa voi ihailla todella kirkasta vettä sekä luolien auringossa loistavia värikkäitä kiviä." Koska mulla ei valitettavasti ole omia sanoja tästä paikasta, these shall do.

Illalla me mentiin ulos syömään kurssilaisten ja Paolan kanssa, ja ilta oli kaikin puolin täydellisen onnistunut. Me oltiin saatu aiemmin päivällä kuulla jo kahdelta eri EF-henkilökunnan jäseneltä, Andrew'lta ja Claralta, että meidän ryhmä on niiden suosikki, ja myös tää ravintolapäällikkö sanoi meidän olleen parhaiten tähän asti käyttäytynyt heillä käynyt ryhmä. So proud <3 En ollut kyllä yhtään yllättynyt, meidän oppilaat on huikeita, ja oltiin Paolan kanssa iloisia siitä että muutkin huomaa sen. 

Nää näkymät me missattiin perjantaina... Ehkä ensi vuonna sitten.


Mut olipa siellä paljon muutakin kaunista.

Kerrankin oli aikaa selfielle :D

Dinner together!


Comino

Lauantaina me lähdettiin Cominoon (ilmeisesti suomenkieliseltä nimeltään Kemmuna, jota en oo kyllä koskaan kuullut käytettävän tf), joka on Maltan asutetuista saarista pienin. Comino on tunnettu Sinisestä laguunistaan, jossa on läpinäkyvää turkoosia vettä. Meillä oli ihana päivä Cominossa: uitiin Damariksen, Chiaran, Michaelin ja Silvian kanssa Laguunin toiselle rannalle ja rupateltiin rantaveden lämmössä ennen takaisin uimista. Sekä mä että Michael oltiin tässä vaiheessa vähän kipeinä, joten meille tuli suhteellisen nopeasti vilu, ja lähdettiinkin kaikki yhdessä takaisin. Tutustuin pariin uuteen liideriin, poseerasin kollegoiden kanssa ryhmäkuvissa ja pääsin taas italialaisten huomion keskipisteeseen, kun pojat päätti tällä kertaa oikein videokuvata mun jäätelönsyöntiä. Grazie mille. Illalla me pelattiin Murder Mysteryä, josta mäkin sain roolin, ja pääsin muun muassa bondaamaan norjalaistyttöjen kanssa yhteisestä rakkaudesta Pinne for Landetiin. Norwegian points! Illalla mut yllätti vielä surprise night duty Danielin kanssa, joka oli niin huipun tyypin kanssa kuitenkin a breeze.

Days 12-13

Vikoina päivinä vältyttiin sairastumisilta ja kadonneilta tavaroilta. Sunnuntaina meillä oli Passport Pass Day, jossa oppilaat suoritti erilaisia tehtäviä oppimispassejaan varten, ja taas sai olla ylpeä kurssilaisten asenteesta ja innosta tehdä. Parin aktiviteetin ja yhteisen lounashetken jälkeen me päätettiin paeta 33 asteen hellettä Tigné Pointin ihanalle kalliorannalle, joka oli mun viimeinen tilaisuus nauttia Maltan kirkkaista ja lämpimistä vesistä. Kelluin vedessä onnellisena ja katselin, miten pikkukalat uiskenteli mun varpaiden alla. Tutustuin slovakialaiseen poikaan, joka hyppäsi mun perässä mereen kertoakseen, että oon very beautiful. Seurustelevana ihmisenä en tietenkään jaksanut erityisesti innostua flirttailusta, mutta muuten kyseessä oli tosi fiksu ja mukava poika. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun tutustun uuteen ihmiseen meressä. Vielä ennen hotellille lähtöä paikalliset nuoret päätti varastaa meidän EF-tikkarin ja sukeltaa sen meren pohjaan, jonka johdosta meidän iltapäivän kirsikaksi kakun päälle muodostui jännittävä tikkarinpelastusoperaatio.


Graduation

Viimeisen illan rantahengailut ihanien italialaisten kanssa

Täällä me nautittiin meidän sunnuntai-iltapäivästä. Myös meen tikkari varastettiin näillä paikkeilla. #crimescene

Maanantai oli meidän vika kokonainen päivä Maltalla ja siihen kuului oppilaiden kauan kaipaamaa shoppailua ja illalla Luna Parkin huvipuisto. Itse tein ainoat Maltan-shoppailuni vasta tällöin: Nyxin sininen ripsiväri ja kaksi nestämäistä kajalia, sininen ja hopea. Kuvia mulla ei ole yhtäkään -- mua harmittaa näissä Malta-postauksissa juurikin kuvien puute, mutta mulla ei yksinkertaisesti ollut yhtä paljon aikaa kuvien ottamiseen kuin lomamatkalla olisi. Tää oli kuitenkin mun työ. Lisäksi poistin ehkä vähän liian rankalla kädellä kuvia niitä räpsiessäni, koska en halunnut puhelimen muistin täyttyvän ja koska "no en mä nyt tällästä kuvaa mihinkää laita."

Illalla me mentiin Surfsideen syömään Farewell Dinner ja siitä siirryttiin meidän kenties suosikki-italialaisten kanssa rannalle. Meidän suureksi pettymykseksi prom-teemainen disco oli aiemmin päivällä ilmoitettu olevan täynnä ja jostain syystä logiikkana oli, että viimeistä iltaansa Maltalla viettävät ryhmät ei pääse discoon. Ok? Oli surullista kertoo innokkaille, jopa mekkoja iltaa varten ostaneille oppilaille, että ette pääsekään. Mun mielestä meidän vaihtoehtoilta oli kuitenkin ihana. Mukavaa yhdessäoloa meren rannalla. Otettiin paljon valokuvia (no, oppilaat lähinnä) ja pääsin itsekin poseeramaan muutamaan kuvaan italiaanojen Snapchatteja varten. Viimeisen illan kunniaksi kaikki seuraavana päivänä lähtevät nakitettiin vielä night dutyyn, eli yöllä mulla oli vielä luvassa vartiointihommia Chiaran, Silvian, Suvin ja Elenan kanssa.

Day 14

Lähtöpäivä. Me lähdettiin hotellilta 7.50 kohti lentokenttää ja Turkish Airlines piti meitä jälleen hyvänä. Meitä odotti Istanbulissa jälleen kuuden tunnin vaihto, mut mun tytöt ja pojat oli loistavalla asenteella tässäkin, joten odotus meni aika nopeasti korttia pellaillessa, rupatellessa ja nukkuessa. Väsyn takia naurukin oli erityisen herkässä. Mulla oli vielä tässä vaiheessa some leader business to take care of myöskin (tärkeimpänä tietysti tarvitsin kaikkien kurssilaisten nimmarit reppuuni). Kaikki sai myös kirjoittaa toisistaan jotakin positiivista paperille, jonka jokainen sai multa takaisin ennen koneeseen nousua. Myös mulle oli salaa tehty oma samanlainen lappu <3

Täält me tullaan!

<3

Suomeen me saavuttiin puoli kahdentoista maissa illalla ja hyvästien jälkeen mä hyppäsin väsyneenä mut työpanokseeni tyytyväisenä Turun-bussiin. Mulla meni muutama päivä päästä henkisesti ulos EF-kuplasta ja etenkin ensimmäinen päivä takaisin Suomessa oli tosi epätodellinen ja rauhaton. Olin elänyt niin täysvaltaista liiderielämää kaks viikkoa putkeen, ihan omassa erillisessä maailmassani, että siitä oli vaikee irrottautua. Oli vaikee tottua siihen, ettei koko ajan olekaan kymmentä asiaa hoidettavana ja muistettavana, ja etten yhtäkkiä olekaan vastuussa 16 ihmisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Jopa työpuhelimesta oli vaikea päästää irti, koska se oli kaks viikkoa ollut niin välttämätön ja jatkuvasti käytössä oleva työväline. Sinne jäi myös paljon yhteystietoja ja keskusteluja, joita jään kaipaamaan.

Muutama päivä kotiinpaluun jälkeen mä sain kuulla mahtavalta esimieheltäni Eijalta, että mä olin kiilannut Maltan liidereiden kärkeen oppilailta saamallani pistemäärällä. Olin niin otettu ja kiitollinen. Huh <3 Tää oli mun elämäni paras kesätyö (vaikka mulla on pelkästään ihania työpaikkoja takana) ja pelkästään kaikki mun siitä saamani henkinen pääoma ja kokemukset olis ollut enemmän kuin riittävä palkkio tästä -- mut tää uutinen oli kyllä aivan täydellinen päätös mun työrupeamalle. Ensi vuonna uudestaan!

(Ja vielä muistutus: mun upeiden kurssilaisten matkaa voi edelleen käydä ihastelemassa Instagramissa, @theeffish ja #effish. Käy kurkkaamassa!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti