Dubai, päivät 1-4

Ensimmäisen blogipostauksen pitäisi kaiketi olla jonkinlainen esittely tai pohjustus blogin esanssiin ja kirjoittajaan, mut mä meen sen sijaan suoraan asiaan. Mä ja mun paras ystävä Laura päätettiin lähteä joulupyhiä karkuun ulkomaille, ja kun alkuperäinen suunnitelma (Havaiji) levisi käsiin, valikoitui kohteeksi Dubai. Auringonoton ja shoppailun lisäksi meidän tavoitteissa oli suorittaa Dubaissa myös PADI Open Water Diver -laitesukelluskurssi, joka tekee susta pätevän sukeltamaan sukellusparin kanssa maksimissaan 18 metrin syvyyteen missä päin maailmaa tahansa.

Day 1

Lento Kiovaan lähti jouluaattona, joten aattoilta tuli vietettyä kiovalaisessa hostellissa aamupäivän jatkolentoa odotellessa. Aattoiltaan ei kuulunut mitään sen ihmeellisempää, hypättiin heti lentokentällä Ulkoministeriön varoittamaan pimeään taksiin (ainakin oletan näin, koska taksikylttiä ei näkynyt missään…) ja hostellin "ravintolassa" tavattiin videopelejä ammatikseen pelaava, maailmaa videokamera kaulassa reissaava amerikkalainen Tae, joka ei kuulemma ole koskaan nähnyt kahta ilman miestä matkustavaa naista Ukrainassa. "Independent women", se sanoi ihaillen.

"Just getting started" -fiilistelyt makuusalissa Kiovassa

Näkymä hostellin ikkunasta joulupäivän aamuna

Me saavuttiin Dubaihin kuuden aikaan, auringon jo laskettua, pilviseen mutta Suomeen ja Ukrainaan verrattuna toki lämpöiseen säähän. Jo taksimatka kentältä hotellille teki vaikutuksen. Olin kuullut Dubain olevan mielettömän helppo ja toimiva kaupunki, ja sitä se ensivaikutelman perusteella todella olikin. Matka koneesta hotellille vaan liukui. Yössä loistavat kaupungin valot ja huikeat pilvenpiirtäjät veti heti todella nyöräksi. Se näky! Ei vaan voi olla tuntematta mitään.

Day 2

Me nukuttiin pitkään ja hilpaistiin heti ekana virallisena Dubai-päivänä The Dubai Malliin, maailman suurimpaan ostoskeskukseen, jonka valtavuuden tajuaa vasta paikan päällä. Yli 1200 liikettä, joiden koluamiseen ei yksi päivä riitä. Ei lähelläkään. Me ehdittiin seitsemässä tunnissa kulkea kahdessa sen neljästä kerroksesta eikä ehditty koluta niitäkään kauttaaltaan. Käsittämätön paikka. Liikkeiden ja ravintoloiden joukossa oli sellaisia, joiden olemassaolosta tällainen peräkylien sankari ei ollut ees tietoinen: muun muassa Guccin, Fendin, Diorin ja Dolce & Gabbanan lastenvaateliikkeitä (ja toki myös kaikilla näillä erillinen liike vaatteille ja vielä toinen kengille ostoskeskuksen Level Shoe Districtillä), erillinen Adidas Originals -kauppa (myös tavallinen Adidas-putiikki siis löytyi), erillinen liike Victoria's Secretille yleisesti ja vielä erikseen sen kosmetiikalle ja muun muassa sellaiset vaatimattomat kahvilat kuin Armani Caffé ja Vogue Café. Kyllä oli porilaisjuntit päästään pyörällä sen kaiken luksuksen ja mahtipontisuuden keskellä. Pääsin vihdoin maistamaan myös The Cheesecake Factoryn ihania ruokia, jotka jäi Jenkeissä kokematta.

Yleistä pröystäilyä

Level Shoe District

Voguen oma kahvila… Bongattiin tosiaan myös Armani-kahvila.

The Village, joka on taksilla tullessa ensimmäinen mesta, johon päädyt.

Mun suosikkikaupaksi nousi Hollister, jonka pelkkä sisäänkäynti houkuttelee sut sisään. Ihania vaatteita, joiden näkeminen toi mieleen ihanan Kalifornian (merkillistä, kun kalifornialainen vaatemerkki kyseessä) ja ostinkin sieltä kaksi paitaa. Erityiskiitos ketjulle hyvännäköisistä myyjistä, joissa silmä kiitollisena lepäsi. Erityisesti tahdomme kiittää Hollisteria meidän kanssa meen toisella visiitillä juttelemaan jääneestä hollantilaisesta jäbästä, josta meillä janoisilla riitti juttua vielä lounaallakin. Kiitos. Niin ja Victoria's Secretille ei myöskään voi lompsia ostamatta mitään, eli mukaan lähti kaksi ihanaa alusvaatesettiä sieltäkin. Ostin myös Guccin meikkejä, kynsilakkaa ja pashminan, koska unohdin pakata sellaisen mukaan ja Dubaissa se on hyödyllinen asuste turistinkin omistaa.

The Dubai Mallista voi ostaa myös lippuja Burj Khalifaan, maailman korkeimpaan rakennukseen, ja itse asiassa ostoskeskuksen sisältä pääsee myös itse pilvenpiirtäjään ihailemaan Dubaita korkeuksista. Liput kannattaa ostaa etukäteen, koska paikan päältä ei todennäköisesti saa samaksi päiväksi lippuja. Muita tähän ostoskeskukseen mahdutettuja älynväläyksiä on esimerkiksi luistinrata ja valtava akvaario haineen ja rauskuineen, joskaan viimeksi mainitun toimintaa en kannusta ketään tukemaan.

Hollisterin tyytyväiset asiakkaat

Ensimmäisen shoppailupäivän look. Sää oli pilvinen, joten päällä on vähän enemmän vaatetta.

Day 3

Koska meidän ensimmäinen sukelluskurssipäivä peruuntui teoriaosuutta lukuun ottamatta rikkinäisen altaan vuoksi, päätettiin satamassa ihastelun jälkeen käydä The Dubai Mallilla uudestaan. "Käydä", eli kävellä kolmannessa kerroksessa niin pitkään, että selät alkoi särkeä ja piti ottaa vähän lepiä Superdryn nahkarahilla. Kertoo jotain ostoskeskuksen koosta, kun sä toivot ettei taas seuraavan kulman takaa avaudu kahteen eri suuntaan menevää jättimäistä käytävää ja sä voit sanoa, että vihdoin on koko kolmas kerros koluttu läpi. No way Jose. Toinen osoitus The Dubai Mallin suuruudesta on sieltä poistuminen: sieltä joutuu jonottamaan tiensä ulos, ja siinä menee (heittäisin) minimissään 10 minuuttia. 

Toisen shoppailupäivän look

Tosiaan, ennen yllä mainittua operaatiota The Dubai Mall: The Second Attempt me käytiin sukelluskeskuksella tekemässä teoriakoe, täyttelemässä lomakkeita ja maksamassa tuleva kurssi, jonka jälkeen me saapasteltiin oikeastaan ihan vahingossa Dubain satamaan ja käveltiin pitkin silmiä hivelevää satamakatua, jonka varsi on ripoteltu täyteen ei ainoastaan kauniita veneitä, ravintoloita ja baareja, vaan myös henkeäsalpaavan upeita pilvenpiirtäjiä. Annan kuvien puhua puolestaan...

Day 4

Meidän ensimmäinen ihan oikea sukelluskurssipäivä alkoi ensimmäisillä allassukelluksilla ja saatiin siitä vähän erilainen kokemus, koska sukelluskeskuksen allas oli rikki ja tehtiinkin sukellukset meidän opettajan ystävän huvilan altaalla. Siinä pääsi samalla näkemään, miltä hienostonaapursto näyttää Dubaissa. Se näky (kuten yllättävän moni Dubaissa) muistutti mua todella paljon Kaliforniasta ja erityisesti Malibusta. Ikävähän siinä iski. Huvilan altaan vesi oli paljon kylmempää kuin sukelluskeskuksella ja ilmeisesti myös kylmempää kuin meressä, joten meidän päivä jäi vähän lyhyeksi koska vesi oli liian kylmää keskittymiseen. Meillä oli paljon aikaa ottaa aurinkoa altaalla sukellusten välissä, mikä oli kivaa ekstraa, samoin se että toinen meidän opettajista heitti mut ja Lauran suoraan huvilalta Jumeirah Beachille, joten säästettiin takseissa.

Sukelluskurssin ekan päivän meininkei

Sukellellessa rähjääntynyt meitsi

Jumeirah Beach on kilometrejä pitkä ja siltä löytyy oikeastaan monta rantaa. Me päädyttiin ihanan hiljaiselle ja kauniille Kite Beachille, jossa voi (kuten nimi kertoo) lennättää leijoja ja nähtiinkin muutama kymmenen leijanlennättäjää. Rannan viertä kulkee pitkä rantakatu, joka sekin toi mulle mieleen Kalifornian, jossa Santa Monican ja Venicen rantoja vierustaa samantyyppinen. Kun oltiin ihasteltu ja kävelty rannassa tarpeeks, käveltiin Jumeirah Roadille ja pistäydyttiin syömään yhteen sen varrella sijaitsevista ravintoloista. Nimeä en muista, mutta halpaa ja hyvää oli. Alla kuvia Kite Beachilta & viimeisessä Jumeirah Road.

Sain kuin sainkin ensimmäisen postauksen ulos vuoden 2015 puolella! Odottelen tässä, että Laura tulee kylpyhuoneesta tälläytymästä ja mä pääsen rannanjälkeiseen suihkuun. Ysärijytä ja elektrotrance soi, kuten koko reissun ajan, ja mun tukka tuoksuu merivedeltä. Kunhan mäkin saan itseni edustuskuntoon, me lähdetään tästä Dubain yöhön juhlimaan uutta vuotta, johon mä siirryn suuremmin odotuksin kuin koskaan aiemmin.